Kitarailta koko rahan edestä – Joe Bonamassa Helsingissä
“Tällaista jälkeä saa kuudella dollarilla”, hekotteli Joe Bonamassa esitellessään uutta kuontaloaan Helsingin jäähallissa keskiviikkona 19. huhtikuuta. Pelkästään uutta hiustyyliä ei suinkaan oltu Nashvillestä asti saavuttu lavalle esittelemään, vaan Bonamassan kevään Euroopan-kiertueen avauskeikkaa.
Keikkaa edeltävänä päivänä eripuolilta maapalloa – niin Pohjois-Amerikasta kuin kaukaa Australiasta – Suomeen saapuneen yhtyeen keulakuva valitteli ensimmäisessä välispiikissä soittajien kollektiivista aikaeroväsymystä. Vaan aikaeroväsymyksestä viis, yhtyeen soitto oli alkutahdeista asti kohdillaan. Jetlag taisi soittajien sijaan vaivata tekniikkaa, sillä setin aloittaneen Evil Maman soolokohdassa Bonamassan kitarakamat kyykkäsivät täysin. Dumble-läjä saatiin kuitenkin henkiin ja yhdellä ylimääräisellä kierrolla myös soolokin soitettua.
Bonamassan uran käännekohtana voitaneen pitää vuoden 2009 Royal Albert Hallin -konserttia, jonka jälkeen kitaristin suosio nousi kokonaan uudelle tasolle. Royal Albert Hallin konserttiäänitettä seurasi useampi vahva levytys, joita kuultiin myös keskiviikkoillan settilistan ensimmäinen puoliskolla. Setin avanneen Evil Maman perään kuultiin Dust Bowl (Dust Bowl, 2011), raivokkaasti groovannut Love Ain’t No Love Song (Different Shades of Blue, 2014) sekä vuonna 2018 julkaistulta Redemption-albumilta setin avauskappaleen lisäksi Self-Inflicted Wounds sekä Just ‘Cos You Can Don’t Mean You Should. Kun bluesin äärellä oltiin oli settiin asiaan kuuluvasti otettu myös covereita: Coco Montaya –laina I Want to Shout About It sekä Big Billin Double Trouble.
Sitten edellisen vierailun (vuonna 2018 niin ikään Helsingin jäähallissa) Bonamassan taustabändi oli jälleen kokenut muutoksia. Aiemmilla kiertueilla mukana ollut torvisektio oli jätetty pois ja mukaan jakamaan kitaraosuuksia oli otettu mukaan losangelesilainen tuottaja-kitaristi Josh Smith. Tiukan ja groovaavan rytmisektion muodostivat rumpali Carl Carter ja basisti Calvin Turner. Taustalauluja hoitivat Dannielle DeAndrea ja Jade Macrae. Kosketinsoittimia soitti jo pidempään Bonamassan kanssa yhteistyötä tehnyt bluesin elävä legenda Reese Wynans, joka oikeutetusti sai erikseen vielä yleisön suosionosoitukset seisaaltaan. Bonamassan ja bändinsä dynamiikka oli upea: ajoittain yhtye tunnelmoi niin hillitysti että jäähallissa olisi kuullut kuiskauksenkin. Toisaalla yhtye taas löi suuren vaihteen silmään ja soitti hillittömällä voimalla. Keikan alussa taustalle vetäytynyt toista kitaraa soittanut Josh Smithkin pääsi loppua kohti irti ja otti sooloiluun osaa.
Joe Bonamassan tunnetuimpia kappaleita ovat:
Ball peen hammer, Twenty-four hour blues, Drive, I´ll take care of you, Sloe gin, I´d rather go blind, Your heart is as black as night, Mountain time, I´ll play the blues for you ja Just got paid.
Vesan kotisivu 